Boadilla del Camino

Tervehdys uudehkosta Albergue Putzusta, joka on pyhiinvaeltajien perustama ja ylläpitämä. Paikalla oli aikoja sitten pieni mielisairaala. Nyt paikassa touhuavat perustaja Serafin ja apumies Lukas, joka omalla vaelluksellaan yopyi täällä ja päätti palata tänne tyomieheksi. Miehillä on pieniä ongelmia paikkakunnan erään toisen alberguen kanssa, joka kuulema käy repimässä heidän mainoksiaan tolpista jne. Putzu vastaa haasteisiin rakentamalla ensi kesänä uima-altaan isoon puutarhaansa. (Toisella on jo sellainen).

Tänään tuuli taas tolkuttomasti. Kun Castrojerizin jälkeen otin ylämäessä molemmat sauvat käyttoon ja mäen huipulla kääräisin itseni fleecen lisäksi kuoritakkiin, aloin miettiä, että näytän aivan Pirkkalan sauvakävelijältä. Muistatko Heidi kun kerran sauvoimme Pirkkalan suunnalla, aurinko paistoi, lämmin sää, mutta kaikilla – myos meillä – on päällä viimeisen päälle windstopperit, goretexit ja kuoret.

Tähän asti olen patikoinut niin, että päällä on kuorihousut, bambupaita/tekninen paita ja fleece. Huopahattu, kengät jne. Tänään oli siis pakko lisätä yksi kerros yläkroppaan. Kunnon kerroksiin pukeutuneena tuuli ei oikeastaan tunnu kuin kasvoissa ja niistäkin olen puolet peittänyt sillä fleeceputkihuivilla. Koetin miettiä, miten saisin tuulen vaikuttamaan positiiviselta. Onnistuuhan se kesälläkin, että psyykkaa auringon energiaa-antavaksi-voimaksi. Vastatuulen kanssa kääntäminen iloksi taitaa viedä vielä muutaman ajatuskerran.

Kerran tuuli kääntyi vastatuulesta lounaaseen. Kylläpä oli hetken helpompaa.

Eilinen kahdeksan tunnin kävely toi 11 tuntia unta. Tänään kävelin vain vajaat kuusi tuntia, ja siestakin jäi nukkumatta, kun on ilmainen internet.

Mainokset

11 thoughts on “Boadilla del Camino

  1. Hmm, muistankohan juuri samaisen Pirkkalan-kävelyn. Treenilenkkiähän siellä päin on tullut käveltyä muutamankin kerran jos jonkinmoisissa varusteissa.

    Vastatuulesta muistan viimevuotisen caminon loppumatkan. Kävelimme lentokentän vierustaa hirmuista tuulta vastaan, kolmiohuivit cowgirls-tyyliin kasvojen edessä. Tuuleeko siellä nyt yhtä kovasti? Siinä tuulessa oli positiivista se, kun pääsi tuulesta pois, mutta ehkä keksit jonkun muun myönteisen puolen…

    • Heidi, ei tuule niin kovasti kuin Burgosin lentokenttätyomaan kulmalla! Se olikin melkoinen viima, onneksi oli kesä. Siitähän on valokuva, saatkohan laitettua sen tänne?

      Hämmentävä asia tapahtui: en ole yksin. Ensinnäkin tässä alberguessa hospitalerot taitavat asua tässä samassa rakennuksessa ja toiseksi tänne ilmaantui vaeltajia. Ensin tuli brasialainen mies ja tunnin päästä tupsahti nainen. He näyttävät tuntevan toisensa hyvinkin. Ihmisiä!

      Kaminassa on tuli. Hospitalero-Lukasin kanssa (tsekkiläinen alkujaan) katsoimme Frank Drebiniä tv:stä – duppauksia ymmärsin vähän, mutta muistaahan noista alastomista aseista huippukohdat muutenkin. Kiva kikattaa välillä.

  2. Tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen…ei taida neuvo auttaa jos aijot jatkaa matkaa länteen ja sieltäpäin tuulee.
    Olen jo monta päivää miettinyt että oletkohan jo kaukana kun ei tiedetty tätä kuulumisten vaihto kanavaa.
    Vähämpä on vaeltajia uskaltautunut talviselle vaellukselle. Kesällähän siellä oli menijää polun täydeltä ja majapaikoista puutetta. Tuntuu varmaan tosi erilaiselta kävellä yksin.
    Vieläkö istuin läpykkä on tallessa? Minähän unohdin sen aina jonnekin. Jopa silloinkin kun istuin vähän rahakkaamman läpykän päällä.
    Entä onko siellä nytkin ulkona karjaa, lehmiä, lampaita, kanoja, hevosia? Oletko päässyt karjan ajoon, tai peräti härkäjuoksuun?
    Ei muuta kuin eteenpäin sanoi mummo lumessa…

  3. Heippa, istuinläpykkä on TOISTAISEKSI tallessa.

    Haluatko, että käyn kysymässä Manjarinin Tomás Martínezilta, onko hänellä tallessa se punainen alusta, joka sinne joskus jäi? Taisi olla tämän nykyisen alustani serkku, ainakin muistan sen olleen samanlainen.

    Palas de Reyssähän me taas ekalla caminolla istuttiin rahamuovitaskujemme päällä minkälie raatihuoneen rappusilla ja meinattiin vielä unohtaa ne muovitaskut sinne.

    Katrihelenaa laulelin ensimmäisenä päivänä, mutta täytyy ehkä sanoittaa se laulu uusiksi: tiukka mutru huuleen, selkä myotatuuleen…

    Olen paljon ajatellut aikaisempia caminoita tuossa patikoidessa, kun muuten on vähän suppeaa tämä ajatustenvaihto. Haukkoja olen katsellut. Lampaista ei ole näkynyt kuin papanoita.

    Näistä kahdesta vaeltajasta ei ole seuraa jatkossa, sillä he matkaavat itäänpäin. Brassimies aloitti St Jean Pied de Portista, mutta on kääntynyt jossakin kohtaa takaisin tulosuuntaansa tavattuaan vastaantulleen italialaisen neidon.

    Jos suoraan sanon, olen ihan tyytyväinen, että menemme eri suuntiin. Vaeltajia on vähän, ja jos me kolme olisimme aina samoissa paikoissa yota, voisi olla joskus vähän sellainen olo, että on ylimääräinen.

    • Jaaha, kello on yhdeksän. Hospitalerot alkavat laittaa itselleen illallista, miepä olen juuri menossa nukkumaan. Apu-hospitalero grungemies Lukas kovasti varoitteli, että aamulla ei saa meluta, koska varsinainen hospitalero, lippalakkipäinen Serafin, tykkää nukkua mucho (eli pitkään) aamulla.

  4. Kiitos viestistä. Varjelusta Sinulle teilläsi. Olet rohkea, kun lähdit tällaiseen aikaan liikkeelle. Yhdet suomalaiset, jotka ovat kuusi kertaa vaeltaneet, kertoivat olleensa yhtenä talvena, mutta eivtä päässeet läpi, vaan heitä kiellettiin menemästä lumien takia jossakin vuoristossa. Seuraamme matkaasi.

    • Kiitos pappilan mummolle terveisistä ja toivotuksista!

      Hospitalerot tuossa juuri varoittivat, että kolme päivää sitten joku nainen oli joutunut yopymään ulkona Fromistassa, kun paikan kaikki kolme albergueta olivat kiinni.

      Aion patikoida järkevästi ja sään suhteen uskoa aina paikallisia.

      (Palasinkin takaisin olohuoneen koneen ääreen, kun tuossa aikaisemmassa kommentissani mainitsemat pupuset tulivatkin perässäni yhteiseen makuusaliimme. No nyt hospitalerot syovät keittiossä, mie lueskelen linnan juhlien ennakkoja olohuoneessa, puput ovat makuuhuoneessa, alberguen koirat ovat ulkona ja haukkuvat kovasti – aika hauskaa reviirinjakoa, jokaiselle jotakin.)

  5. Kylläpä siellä tuuleekin, 26 km/h! Yhden säätiedotuksen mukaan tiistaina Leonin seudulla tuulee enää 10 km/h ja sään pitäisi muutenkin selkiytyä. Tsemppiä!

Vastaa käyttäjälle Heidi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s