Albergue vain minulle.
Aamulla, kun lahdin Astorgasta, maa oli jaassa. Koetin turhaan piirtaa saveen nuolia muita peregrinoja varten.
Astorgan jalkeen ajattelin tayttaa vesipulloni Ecce Homo -ermitan vesilahteesta. Vetta saa lahteista (”el fuente”, joka useimmiten tarkoittaa hanaa). Aamukahdeksalta tama hana oli aivan huurteessa, viimeinen vesipisara oli jaatynyt hanan nokkaan.
Tata en ollut ottanut huomioon. Jos maa on roudassa, vesi ei liiku, ja jos alberguet ja baarit ovat kiinni, mista saan vetta?
Tanaan vesi ei aiheuttanut ongelmaa. Kylia oli tunnin valein. Aurinko alkoi paistaa ja pyoraytin kuorihousuistani polvihousut. Fleece pois vasemmalta olalta, silla aurinko paistaa koko ajan etelasta.
Rabanal del Caminon jalkeen camino alkoi nousta. Mukavan lamminta, mutta varjopaikoissa vesi oli edelleen jaatyneena jyrkissa rinteissakin. Se vahan mietitytti. Jos lunta alkaa tulla, millainen saa on?
Huomenna pitaisi edessa olla Rautaristi, ”Cruz de Hierro”, ”Cruz de Ferro”, jossa korkeutta on 1488. Jannittavaa nahda nakyvatko Astorgan katedraalin sinne asti.
Talvicaminon blogi 
Toivottavasti ristin ohitus sujui hyvin säiden, juomien ja lämmön suhteen ja löysit myös majapaikan! Kävelitköhän Molinasecaan vai Ponferradaan asti?
Molinasecasta muistan, että sinne laskeuduttiin jyrkkää rinnettä ja mutkittelevaa polkua syvälle alas laaksoon. Kestihän kantapääkakkarasi laskettelun kyydissä?! Se vaikutti pieneltä mutta eloisalta kylältä, tosin silloin meitä taisi olla heti jokin pääsiäiskulkue vastassa kylätiellä.
Tampereella sataa lunta, hissukseen maa peittyy lumeen keskustassakin, pakkanen kiristyy ja tuuli puree poskia. Joulutoreille aito lumisade toi mukavaa tunnelmaa. Uutuutena ”Tamperelaiset hullaantuivat Essenin kastanjoista”, kertoi Aamulehden lööppi. Ei osunut kastanja minun silmääni (eikä suuhun) joulutorilla, mutta kiva idea.
Sää on mitä parhain. Aamulla hospitalero valitteli hirveää kylmyyttä, kun pakkasta on kaksi astetta. Eri maa, eri meininki.
Juuri sen laskeutuminen miekin muistin ja siksi tajusinkin, että olen eksynyt, kun laaksoa ei alkanut tulla.
Kantapää on mukana! Koetan ”jumpata” sitä kävellessä, aina kun jalka on ilmassa, kipristelen varpaita ja jalkapohjaa. Tuntuu auttavan – ehkä veri kiertää paremmin.
Kastanjoja! Täällä saa kaupoista jouluherkkua nimeltä caldo. Sanakirjan mukaan se on lihalientä, mutta luulen, että kyse on jostain enemmästä.