Aamuyhdeksältä 6 astetta pakkasta.
Eilen harmistelu johtui ehka siitä, että koko eilisen päivän ajattelin väärää asiaa eli Cebreirolle nousua. Oli ajatuksissani yhden päivän edellä, ei ihme, että turhautti.
Aamulla soin huoltoaseman tiskillä päivän pohjaksi kunnon aamiaisen (munia ja kinkkua). Rekkakuskit kävivät vieressä nappaamassa kahvin tai kaakaon muutaman churron (pikkumunkin) kanssa. Joku lorautti kahviinsa tiukkaa viinaa. Pulloja oli baaritiskillä vapaasti käytettävissä useampia. Tv:n uutisista kuskeja kiinnostivat ainoastaan Berlusconin veriset kasvot ja sää. Keskellä Espanjaa on tullut 30 cm lunta ja Mallorcalla tuulee aivan hirvittävästi. Tänne luvataan lunta.
Ambasmestasissa morjestin parkissa olevaa poliisiautoa ja poliisit näyttivät minulle autonsa mittarista, että ulkona on -6 astetta pakkasta. Pakkaseltahan tämä tuntuukin. Samassa kylässä sattui silmiini vajan vieressä pieni, kirjava kana. Kananen piristyi leivästä, mutta oli mahtanut olla karkulaisella kylmä yo.
Maantie jää taa. Kyliä riittää muutaman kilometrin välein. Monet palvelut mainostavat itseään useilla kielillä. Albergueita ja baareja on tullut paljon lisää vuosien aikana.
Las Herreriasiin asti riittää asfalttikylätien reunaa, sitten camino nousee metsään. Aika rankkaa nousua, laitan liukuesteet kenkiin. Aurinko lämmittää, mutta maa ja lehdet ovat jäässä. Tulen La Fabaan, baari on kiinni, pidän silti pitkän tauon. Nousua riittää, mutta jos koko ajan kävelee, päämäärä lähestyy. Maisemat komistuvat. Näen taas haukkoja. On uskomattoman upeaa.
Aurinko sulattaa rinteet liejuksi. Sauvoista on taas apua.
Kun saavutaan Calician rajalle, alkavat caminon kilometripylvaat. Muutama niitä ja olen Cebreirolla. Lähes 1300 m korkeudessa. La Portelassa korkeutta oli 603 m, täällä 1286 m. Tricasteiassa taas 662 m. Sinne ehkä huomenna.
Tervetuloa siis syntymäpäiville. Aloitamme aamulla kuivakkaasti leivällä, teellä ja marmeladilla. Päivä jatkuu kävelyllä kauniissa vuoristomaisemassa kohti Tricasteian kaupunkia. Matkalla ohjelmassa ehkä laulua. Mahdollinen majoittuminen riippuu alberguieiden aukiolosta. Illalliseksi Menu del Peregrino. Nukkumaan aikaisin. Onnea Oilille! Nimipäiväonnea Aulille! Onnea myos Riitalle!
Talvicaminon blogi 
”Paljoon onneeaa vaan, paljon onneeaa vaan, paljon oonneeaaa Jaanaa, paaaljon oonneeaaa vaaan” heti aamusta keskiviikkona.
Täällä pakkasta 16, lumi narskuu jaloissa. Naistenlahden savut vaakasuorassa kohti Kuolan niemimaata, siis koilliseen, ei kuitenkaan viimana. Sinne toivottelen auringonpaistetta ja lempeitä tuulia!
Oi kiitos Oili! Huomenna alkaa alamäki, toivottavasti vain fyysinen, ei henkinen.
Hyvää syntymäpäivää.
Olipa tuo kiipeäminen…meillekin otti tiukaa vaikka kuljimme kesäkelillä lokakuussa La Fabaan Las Herresiasista tuon nousun. Sitten La Fabasta eteenpäin ei tuntunut enää niin hankalta O Cebreiroon, tosin yö oli välissä. Nythän kai nuo La Faban majapaikat ovat talven kiinni, jos ei baarikaan ole auki.
Varjelusta matkallesi!
La Fabassa kaikki oli kiinni. Oliko La Faban albergue saksalaisten ylläpitämä? Tapasimme 2007 kaksi saksalaista naista, jotka olivat perustaneet alberguen La Fabaan. Kiitos toivotuksista!
Niin nuo saksalaisnaiset, ystävälliset, siellä olivat pari kuukautta sitten, kun siellä olimme, sitä La Faban majapaikkaa pitämässä. (Baarin lähellä oli toinenkin albergue, missä lukï vegaaninen a. )Ymmärsin, että nuo saksalaiset ovat lähteneet marraskuun alussa kai talveksi Saksaan.
onnea onnea. en ehtinyt lukea kaikkia kommentteja, mutta tiedoksi vaan. Aamulehden Matti Kuusela vaelsi tai caminoi Tampereelta Toijalaan eli Akaaseen valokuuvajansa kanssa. Tero Tähtisen kirja Aurinko laskee Aleksandriassa, Savukeidas Turku 2009 innoitti Matin tähän tekoon. Artikkeli tämän viikon Valo-liitteessä. Otsikkona: Kuu nousee Toijalassa. Käveleminen on ainoa oikea tapa kohdata maailma, itsensä sekä armoton, kasvoton ja petollinen Akaa. Voimia kävelyyn.
Kiitos Anitta! Lähtivätko Tampereelta vai ihan Nokialta asti? Pistätko jutun tallelle siihen sun sievään Aamulehti-pinoon?
Ja taas uusi kirja, jos en ole kuullutkaan.
Käveleminen on kyllä oma tapansa kohdata maailma ja itsensä. Monotoninen liike vie eteenpäin, ajatukset alkavat kulkea omia teitään. Välillä maisema vaihtuu hyvin nopeasti, välillä maisema ja jutut jäävät pyorimään paikalleen. Oma juttunsa on etenemisen hitaus. Näet tuulivoimalan edessä, siellä se on vielä tunnin, kahden, päivän päästä.
Onnea Cebreiron valloittajalle ja syntymäpäiväkävelylle!
Päivän mietelause päivänsankarille:
”Ainahan jotenkin mennään eteenpäin – jonnekin.”
– Dave Lindholm Aamutelevisiossa tänään 16.12.2009
Kiitos mietelauseesta. Olen Tricasteiassa. Ravintolan nettikoneesta puuttuu nelja kirjainta (!), joten en kirjoittele tanaan enempaa.
Talvi tuli viimein! Kun lunta on odottanut, on kylla oikein upeaa, kun sita valkoista pupperoa viimein tuli taivaan taydelta.
Onnea vaeltajalle! Osallistun syntymäpäiväilotteluun ( ja Oililleekki onnee)
istumalla Rovaniemen rautatieaseman baarissa nauttimassa laihaa teetä ja perinteistä sitkeää vaaleaa sämpylää( luultavasti eilistä) juustolla ja pakollisella tomattisiivulla. Pakkasta on enemmän kuin laki sallii.
Kaikki matkustelu taitaa olla pääasiallisesti odottelua -siltä ainakin nyt tuntuu!
Kohta Kolpene, Eloperheet ja sitten taas yöjunan odottelua.
Oli muuten hiukkasen hienoa matkustaa I-luokassa, omassa makuuvaunussa, jossa ihka oma veski ja suihku. Miksi ihmeessä hotellihuoneet on niin isoja- tuommonen pieni junakoppi riittää aivan hyvin.
Iloista synttäritaivallusta sulle!
Kiitos onnitteluista! Onnea itsellesikin, eihän tuosta juhlapäivästäsi kauaa ole.
Pitääko mennä Rovaniemelle asti, ettei joudu syomaan kolmioleipää? Minusta tuntuu masentavalta, että esimerkiksi Helsinki-Vantaalla myydään matkustajille samoja kolmioleipiä kahvilassa, ravintolassa ja kaupassa mukaanotettavaksi. Niitä samoja kolmioleipiä, joita ravintolavaunuissa alettiin myydä viime kesänä.
Mitens cityvaellus? Milloin mennään?
Hei Jaana
Hyvää syntymäpäivän myöhäishetkiä…vaikka sinä vaeltajana olet varmaankin jo toivottavasti untenmailla! Täällä lumen naskumien ja henkityksen näkeminen tekee myös sielulle hyvää kuten varmasti tuo sinun ’taaperrus’ ja hienot jos kohta ne tavanomaisemmatkin maisemat.
Kiitos hienoista lähes päivittäisitä kertomuksista! Varo jäätiköitä!
Susanna
Kiitos! No minähän kävin syomässä ja otin sitten siestat. Kännykkä herätti, mutta ei se tarkoita, että olisin herännyt. Heräsin vasta iltayhdeksältä, kuuntelin sadetta ja suunnittelin muovisäkkilainausta.
Pakkaset jatkuvat kireinä koko maassa. Laittaa näköjään ilmastonmuutekselle kampoihin.
Jäätäkin olisi aivan riittävästi, mutta sovittiin Antin kanssa 15 asteen raja. Sen yli kun menee ei mennä pilkille. 23 näyttää säätieto näille paikkeille, mutta Suursaimaa on vielä sula ja siksi meillä vain 17. Aurinko paistaa sen muutaman tunnin ja upea talvipäivä. Lunta vain pari senttiä. Mitenhän nenän käy kun lauantaina mennään hirvijahtiin.
Viimaista tuulta lupailee vielä pakkasen lisäksi.
Pärjäile ja älä eksy jos lumi peittää nuolet.
Tänne luvataan yoksi -4 ja päiväksi +6. Säätieto lupaa ”Intervalos nubosos”, eli pilviäkin on. Mutta ei siis sadetta ja sehän on minusta hyvä juttu.
Miten teillä siellä niin kylmä on? Tarkeneeko sinne tulla?
Olen Sarriassa (vahingossa) samassa hostellissa, jossa olimme keväällä 2007. Muistatkohan? Iso puutarha ja puutarhan vieressä oli oleskeluhuone. Olikohan siellä joku takkakin? Keittiovuoroista keskusteltiin ranskalaisten kanssa.