Lumi haittaa lentokenttien toimintaa, joten pääsin Madridin sijasta Bilbaoon. Bilbaosta on Burgosiin vain vajaa kaksi tuntia bussilla (13.54 euroa). Burgosiin päätin edellisen caminoni, joten oli luontevaa jatkaa täältä. Bilbaon lentokentältä olisi kyllä päässyt San Sebastianiin suoralla bussilla, eikä sieltä olisi enää pitkä matka St-Jean-Pied-de-Portiin.
Burgosiin siis matkasin. Tein ensin hankintoja, linja-autoaseman lähellä on Deportes-liike (olikohan Calle Madrid 19), josta kävin ostamassa kympillä kävelysauvat, espanjaksi ”bastones de senderismo”. Lensin Espanjaan pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa, enkä viitsinyt selvittää sauvojen kuljettamista mukana tällä kertaa. Tuossakin urheilukaupassa oli kovin ystävällinen palvelu.
Movistar-puhelinliikkeestä ostin prepaid- eli prepago-liittymän tablettiin, jossa ei muuten ole minkäänlaista liittymää. Maksutonta wi-fi-tarjontaa on varmaan edelleen baareissa ja majapaikoissa, mutta eihän sitä tiedä.
Join yhden Colacao-kaakaon paahtoleivän kera Burgosin katedraalin edustalla ja sitten matkaan. Melkein eksyin heti, mutta muistin, että camino menee Arlanzón-joen yli jossain vaiheessa, joten alamäkeä kohti täytyy suunnistaa, että rantaan pääsee.
Sääkatsaus: Ensin tuli vettä, ja sitten tuli rakeita, sitten tuuli yltyi yltymistään. Otin kuvan, kun hetken paistoi aurinko. Kuvassa ei näy, miten minusta tuntui, että tuuli repii tabletin kädestä.
Tardajosin kylän 1800-luvulla elänyt pappi Mariano Díez Tobar on saanut muistomerkin keskelle kylää ansioistaan elokuvan saralla. Piti googlettaa: Hän oli Lumiéren veljesten tuttuja eikä muutenkaan mikään turha pastori matematiikan ja keksintöjen alalla.
Tardajosin jälkeen sää parani, mutta tuuli oli aivan mahdoton. Mietin jaksanko kävellä Hornillos del Caminoon, mutta reitti kulki peltojen poikki eikä liikennettä ollut, joten liftaamaankaan ei päässyt. Jos kääntyisi takaisin, saisi myötätuulen ja caminoahan voi myös palata. Millä Pyhä Birgittakaan olisi päässyt pois Santiagosta kuin kävelemällä?
Märässä hiekkatien pinnassa näin, että edelläni on kävellyt muutama ihminen. Yhden askeleet menivät samassa rytmissä kuin omani.
Kun tulin kylään, näin sopivasti pari miestä, joilta saatoin kysyä majapaikkaa. Kunnallinen albergue on kiinni, samoin kaikki muutkin, mutta Casa del Abuelo majoittaa ihmisiä.
Täällä siis olen. Onpa mukavaa. Pappa näytti, että otat täältä mehua ja kakkusia ja täältä pastaa sekä tonnikalaa, kaikki kuuluu hintaan. Ne, jotka eivät kuulu hintaan, on hinnoiteltu. Kananmunat 40 senttiä kappale, pullo punaviiniä vitosen. Herttainen meininki.
Täällä on muutama vaeltaja. Italialainen partamies ja hyvin englantia puhuva korealainen nuori nainen taitavat olla jälkien jättäjät. He kertoivat olleensa sateessa koko ajan ja kastuneensa likomäriksi. Minulla taas kaikki varusteet kuivuivat, kun loppumatkan tuuli niin kovaa.
Talvicaminon blogi 
Unelmoinkevätvaelluksesta. Ehkä Portosta lähtö. Varjelusta teillesi.seuraan. matkaasi.
Pappilanmummo
Hei Pappilanmummo, kiva kuulla sinusta. Kiitos toivotuksista! Ja Buen camino omalle vaelluksellesi.
Hyviä kelejä toivon ei hyytäviä.. sopivia askeleita koko matkalle 🙂 t. Seija
Hei Seija, täällä sitä mennään taas. Korkeintaan kymmenen päivää, ei sen enempää. Toivotaan hyviä kelejä, kovaan vastatuuleen ei matka oikein etene,