Aamulla minulla ei ollut kiire lähteä, koska aioin mennä vain Ledigosiin. Päivän ohjelmaan kuuluu myös yli 11 kilometria suoraa pellon reunaa eikä se oikein houkutellut.
Kävin aamukaakaolla baarissa, ostin postikortteja paperikaupasta, etsin postia (turhaan), kävin huoltoasemalla hakemassa lisää pähkinöitä, mutta sitten oli pakko lähteä caminolle.
Matkalla ohitetaan San Zoilon luostari, josta luin tämän tarinan: ”Tuhat vuotta sitten täällä eleli kuuliainen, mutta mustasukkainen aviovaimo Teresa Peláez. Hän epäili miehensä heilastelevan erään tietyn naimisissa olevan naisen kanssa. Ja kun tuo nainen sai kaksoset, se oli Teresan mielestä selvä merkki suhteesta kahteen mieheen, koska kaksoset eivät olleet identtiset.”
”Teresa oli itsekin raskaana ja tietysti kävi niin, että hänkin sai epäidenttiset kaksoset. Aviomies iski takaisin ja syytti pettämisestä. Viaton Teresa lähti pakoon Carrión-joen yli. Silloin tapahtui ihme. Teresan viitta kantoi vettä ja hän pääsi joen yli kuivin jaloin. Ihme todisti syyttömyyden ja Teresa Peláez perusti luostarin, joka tunnetaan San Zoilon luostarina.”
Camino kulkee aivan luostarin viertä. Luostari on nykyään hotelli, joka mainostaa sopivansa vaikka häiden pitopaikaksi.
Matkaa seuraavan kylään on sen yli 11 km pitkän suoran verran. Laitoin YLE Podcastin soimaan ja viihdytti itseäni ”Kuusi kuvaa” -sarjalla, ja niin menee se pitkäkin suora. Sää on puolipilvinen ja viileä, aurinko paistaa utupilvien takaa. Ei sada. Lämpötila on kai noin +4. Suoraa riittää ja riittää.
Viimein tuli Caldadilla de la Cuezan kylä. Kylän baarissa tilasin ruokaa, koska en ole varma, saako Ledigosissa syötävää. Kyllä arvostan lämmintä ruokaa!
Ledigosiin oli enää kuusi kilometria ja täällä on hyväksi mainostettu albergue. Ruokaakin olisi tarjolla iltaseitsemältä halukkaille.
Päivän ajatelma olkoon Matti Nykäselle: ”Lennä!”
Tarkennus myöhemmin:
Majapaikan lämmitys ei toimi, odotamme koko ajan korjaajaa. Ravintolapuolella takka sentään lämmittää. Olen leikkinyt Google kääntäjän kanssa ja koreaksi ”hyvin kylmä” on ”maeu chuun”. Yöksi tulee pieni pakkanen, joten olen jo katsellut sohvan, johon valtaan omaksi petipaikakseni. Vein takkini selkänojalle varauksen merkiksi.
Tarkennus vielä myöhemmin:
Korjaaja tulee iltakahdeksalta. Huoneet lämpiävät ja ehkä lämpimään suihkuunkin pääsee, jos jaksaa odottaa.
Talvicaminon blogi 