Varusteet

Camino de Santiago, Pyhän Jaakon tie, pyhiinvaellus kohti Santiago de Compostela -kaupunkia, kulkee kylästä kylään. Jokaisena yönä pääsee halutessaan nukkumaan katon alle, jos ei (kerros)sänkyyn, niin todennäköisesti ainakin patjalle lattialle. Jokainen kulkee kuntonsa ja mielensä mukaan, toiselle riittää kymmenen kilometria, toinen kiirehtii päivässä neljä peninkulmaa.

Mukana ei tarvitse kuljettaa trangiaa, telttaa eikä makuualustaa. Ruokahuolto sujuu kahviloissa ja ravintoloissa – tai majapaikkojen keittiöissä. Kauppoja ja apteekkejakin on matkan varrella taajaan, joten halutessaan voi caminolla siis selvitä hyvinkin kevyellä kantamuksella.

Talvella, kun vaeltajia on vähän, monet baarit ja majapaikat ovat kiinni, joten vaellus vaatii tarkempaa suunnittelua.

Seuraavassa oma varustelistani Camino de Santiago -vaelluksella joulukuussa 2009 – ja jälkiviisaita kommentteja. Suunnilleen samantapaisten  varusteiden kanssa olin matkassa myös maaliskuussa 2013. Tammikuun 2015 vaellukselle vaihtuvat kengät ja niiden myötä sukat.

Jalat

Haglöfsin vaelluskengät (2009), vanhat Meindl -kengät (2013).

Kolme paria Falken vaellussukkia. Joulukuun caminolla ostin toisena iltana Castrojerizista merinovillaiset lämpimät sukat Iltoja varten.

Liukuesteet kenkiin (talvella on jäätä). Muutaman kerran käytössä, mutta kannatti ottaa mukaan.

Iltakenkinä kevyet kopio-Crocsit. Valitsin nämä kengät, koska Crocseissa on hyvä pito. Jos talvicaminolla yllättää tulva, voi vaihtaa crocsit jalkaan ja ylittää vesiesteet. Käytännössä Crocsit olivat aika kylmät iltakengät, joten 2015 minulla oli kirpparilta muutamalla eurolla hankitut varrelliset, muovipohjaiset fleecetossut.

 

lundhags_mira_wide_kuva_scandinavian_outdoor

Olen nyt hankkinut itselleni Lundhagsin Mira -vaelluskengät ja niihin Lundhagsin merinovillaisia sukkia. Mirat ovat leveälestiset, kalvottomat ”kumiteräsaappaat” eli terä on kumia, varsi nahkaa. Kärkikäyntiä ei ole liikaa eli kengän kärki ei nouse liikaa ylös. Lundhags-vaelluskenkien hoito-ohje löytyy tästä linkistä. Ohje tiivistetysti: kenkiä on käytettävä vähintään kerran kuussa.

Kerrospukeutuminen

Talvella vaatetuksen lähtökohta on kerrospukeutuminen. 1) Alla kosteutta siirtävä kerros, sen päälle 2) lämmittävä kerros ja uloimpana 3) tuulelta ja sateelta suojaavat päällysvaatteet. Lisää voi lukea vaikkapa Partioaitan sivulta: http://www.partioaitta.fi/kerrospukeutumisen-perusteet


Housut

Kävelin Haglöfsin Lim -kuorihousuissa. Lämpimällä säällä housuista saa sivuvetoketjut auki ylhäältä alas (tai alhaalta ylos).

Viileällä kuorihousujen alle tuli Haltin tekniset pitkät kalsarit tai Haglöfsin lämpimät powerstrechit (Bungy). Myöhemmin olen siirtynyt enemmän luonnonmateriaaleihin, bambuun ja silkkiin, ne lämmittävät hyvin ja tuntuvat miellyttävältä.

Illalla olin ravintolakelpoinen, kun puin alle lämmikkeeksi powerstrech-pöksyt ja niiden päälle ultrakevyet ja tyylikkäät suorat silkkihousut. Silkkihousut ovat kotoisin jostakin alberguesta, jossa oli ota-tästä-jätä-tähän-laatikko tarpeettomille tavaroille.


Paidat ja takit

Paitoina vaihdoin bambupaitaa ja Haltin teknista paitaa. Puuvillaa ei voi suositella, sillä se kastuttuaan kuivaa kovin hitaasti. Mietin matkalla, että mukana kannattaisi ehkä olla kaksi bambupaitaa (esim Delffi). Bambupaidat ovat siistejä niin päivä- kuin iltakäytössäkin.

Kylmää säätä varten mukana oli Ruskovillan lämmin merinovilla-silkkisekoitepaita (aluspaita tai välipaita).

Paidan ja kuoritakin välissä on Boomerang-fleecetakki, jossa on edessä vuori. Fleecessa voisi olla rintatasku sisä- tai ulkopuolella, muuten se on hyvä ja lämmin.

Kuoritakkini on Patagonia Stretch Element -takki. Takissa on erinomaisesti toimivat tuuletukset, jos molemmat takit ovat päällä, voin tutkia allaolevan fleecen sivutaskuja tuuletusaukkojen kautta. Patagonian hupun saa kiristettyä suojaamaan tuulelta. Koska vaelsin talvella yksin, takissani roikkui heijastimien lisäksi pilli (sanovat, että pilliin jaksaa puhaltaa, vaikka ei jaksaisi huutaa apua.)


Kädet

Käsissä oli McKinleyn tuulenpitävät katkosormikkaat, joihin saa käännettyä hanskan kärjen sormien suojaksi. Nämä voisivat olla paremmat, sillä vaihtuvien säiden takia käsissäkin olisi hyvä suosia kerrospukeutumista.


Pää ja kaula

Musta huopahattuni suojaa päätä, lierit pitävät sadetta ja tuulen loitolla. Hatussa on suutarin laittama hakanen, jolla sen voi auringossa ripustaa vaikka rintaremmiin.

Kaulan/pään suojana (ja välillä pipona) minulla oli putkifleecehuivi, jonka nimi on espanjaksi braga polar. Putkihuivi eli puffi maksoi euron madrilaisessa kiinakaupassa.

Illalla käytin pitkää ja leveää silkkihuivia. Kevyt, iso silkkihuivi on kaikilla reissuilla käytännollinen, olen käyttänyt huivia caminolla pyyhkeenä, hameena, olkapäiden suojana kirkossa, alakerrosängyn näkosuojana makuusaleissa, kaulassa, päässä jne.

 

Muut varusteet

Reppu Osprey Aura 35. On toistaiseksi mahtunut halpalentoyhtiöidenkin koneisiin käsimatkatavarana. Kuva livefortheoutdoors.

osprey_aura_35_kuva_livefortheoutdoors

Makuupussi Marmot, kolmen vuodenajan malli Helium. Päiväkirjasta päätellen kevyemmällä ei joulukuussa pärjäisi. Alberguessa lämmitys (calefacción) saattaa tarkoittaa yhtä hyvin avotakkaa kuin keskuslämmitystä. Joskus lämmitys suljetaan yöksi. Makuupussi ja (silkkinen) sisäpussi onkin hyvä yhdistelmä. Sisäpussi tuo makuupussiin lisää lämpöä ja toisaalta lämpimissä tiloissa se voi riittää yksistäänkin ”makuupussiksi”. Jos jotakin sattuisi (nilkka murtuisi hangessa), olisi lämpimässä pussissa hyvä odotella apua yksinäisempänäkin vaelluspäivänä. Talvipussini painaa vain puoli kiloa enemmän kuin kesäpussini (450 gr), joten minun ei kannata viilata grammoja tässä kohdassa.

Teleskooppisauvat. Asfalttitassuja on ollut vaikea löytää Espanjasta, joten varatassut voi olla hyvä ottaa mukaan. Talvella 2015 sauvat eivät enää kulkeneet käsimatkatavaroissa, mutta niiden ruumaan laitosta ei otettu Santiagon lentokentällä lisämaksua.

teleskooppisauvat_black_diamond_kuvaaja_teravainen

 

Otsalamppu (Petzl Tikka 2). Otsalamppu jättää kädet vapaaksi, siksi pidän sitä taskulamppua parempana. Kesällä vaeltajat lähtevät lamppujen kanssa viideltä ehtiäkseen varaamaan sängyn haluamastaan alberguesta, talvella ei ole kiirettä.

Kompassi (Suunto A30, heijastavat merkinnät, suurennuslasi). Tämän olen vaihtanut Suunto-rannekompassiin, koska minusta se on kätevästi aina esillä. Kompassia sinänsä en ole tarvinnut caminolla kuin muutaman kerran.

Pieni puukko, purkinavaaja. Pieni purkinavaaja on kotoisin Varustelekasta.

Uppokuumennin, muki, lusikka, teetä ja muutama pikapuuro. Käytin kuumenninta, mutta ei se oikeasti ollut tarpeellinen.

Matkapäiväkirja
 + kynä
 + pieni liima (päiväkirjan erilaisia lappuja varten). Myöhemmin matkapäiväkirja, kartta- ja opaskirjat, kamera ja matkalukeminen ovat korvautuneet iPad Minillä. Olen skannannut kirjastossa (omaan käyttöön) karttoja esim DocScan-appsilla.

Vaatteenpesuaine, joka sopii myös villalle
 + pieni kynsiharja (vaatteiden pesuun)

Wc-paperia minigrip-pussissa

Känny ja laturi

Pala wettex-liinaa (kaikenlaiseen kuivaamiseen, kiitos Pappilan mummo vinkistä)

Pyyhe, pellavainen, erittäin imukykyinen + henkilökohtaiset hygieniatarvikkeet

Lääkkeet. Omat lääkkeet (ja reseptit) mukaan. Jokaisella caminolla minulla tuntuu olevan aina vain vähemmän lääkkeitä mukana, sillä Ranskan reitillä kulkiessa on apteekkien palveluja mahdollisuus käyttää useita kertoja viikossa. Mukana muutama Finrexin-flunssalääke, pari buranaa, yksi compeed-laastari, desinfiointiliinoja. Hätätilanteita varten minulle on suositeltu Spongostan-sidettä, joka tyrehdyttää verenvuodon.

Heijastimet. Eräällä kesäcaminolla näin, miten miesporukka veti ylleen heijastinliivit ja sitten liivien päälle selkään rinkan ja eteen repun. Liivistä ei näkynyt juuri mitään, mutta varmaan se hiosti ”mukavasti”. Suomen kaupoissa on myynnissä heijastinnauhaa, jolla voi koristella rinkkaansa ja vaikka kävelysauvat.

Miljoonapussi

Minulla on reissuilla mukana miljoonapussi. Tällä caminolla mukana olivat seuraavat tavarat:
– sakset + pieni terä (leikkaamiseen)
– ohutta muovinarua (mm pyykinkuivaukseen),
– muutamia hakaneuloja (mm pyykkien ripustukseen),
– nippusitojia 
(ovat kevyitä, näitä voi käyttää kaikenlaiseen sitomiseen)
– pieni rulla läpinäkyvää ilmastointiteippiä (tällä paikattiin housut ja polvea)
– leveää kuminauhaa pari pätkää (jos haluaa vaikka voi sitoa lahkeiden suut tiukemmaksi)
– muutama kumilenkki
– pieni kynttilä + myrskytikkuja

Pyhiinvaelluspassi eli Credencial del Peregrino

Caminolla passia näyttämällä voi majoittua edullisesti albergueissa. Passin saa yleensä lähtökaupungista (alberguessa kerrotaan miten ja mistä), passi maksaa pari euroa. Passin voi myös tilata etukäteen suomalaiselta Jaakontien ystävät -sivulta osoitteesta:
http://www.jaakontie.fi

Jos haluat Santiagossa todistuksen (eli Compostelan) matkastasi, kerää passiin leima päivässä. Sarriasta, josta on noin 115 km Santiagoon, lähtevien on hyvä kerätä kaksi leimaa päivässä. Talvella 2015 jo Ponferradasta lähteviä opastettiin ottamaan myös kaksi leimaa päivässä.

Samaa pyhiinvaelluspassia voi käyttää seuraavallakin caminolla, jos sivuille jää tyhjää tilaa.

Henkilöllisyys, rahat

Caminomatkalla tarvitaan myös
– Passi tai henkilöllisyystodistus.
– Käteistä rahaa pieninä seteleinä luottokortin lisäksi, sillä pikkubaareissa ei välttämättä olla valmiita antamaan takaisin 50 euron setelistä.
– Varmuuden vuoksi mukana on matkavakuutuskortti ja eurooppalainen sairaanhoitokortti. Sairaanhoitokortin saa maksutta Kelasta. Lisätietoja sivulla:
http://www.kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti.
– Kaikki ne kortit, joita ei tarvitse, voi jättää kotiin. En ole koskaan nähnyt caminolla varasta, mutta ajatus korttien katoamisesta ei ole kiva.

Kartat

Ranskan reitti on hyvin merkitty keltaisilla nuolilla, mutta kartat ovat kivoja. Minulla on mukana opaskirjan karttasivujen kopioita joko paperilla tai iPad Minin muistissa. Kirjastossa on hankintapyyntöni John Brierley: Camino de Santiago -opaskirjan uusimmasta painoksesta. Jos hankintapyyntö menee läpi, saa itse kirjan lainaan ensimmäisenä.

Tablettiin / matkapuhelimeen on saatavilla erilaisia camino-sovelluksia, joissa on mukana karttoja.
. . .

Asiasanat: Camino de Santiago, Compostela, pyhiinvaellus, Pyhän Jaakon tie, camino

Mainokset

14 thoughts on “Varusteet

  1. Pystyitkö kaiken tuon kuljettamaan käsimatkatavarana – sakset ja pienen linkkarinkin?

  2. Hola Pappilanmummo! Joulukuussa (ja maaliskuussakin) taisin matkustaa Lufthansalla, jolla tavarat saa ruumaan (ilman lisämaksuja). Jos taas olen reissannut Ryanairilla, olen mennyt pelkillä käsimatkatavaroilla ja ostanut Espanjasta sakset tai linkkarin. Olen todennut kiinakaupat varsinaisiksi vaeltajan toivepaikoiksi, sieltä olen hakenut milloin S-koukkua, milloin laturia jne.

    Ja vielä: kerran minulle on sanottu (Norwegian), että käsimatkatavaroihin saa tuoda linkkarin, jonka terä on alle 35 milliä. Sellaisella ei paljon patonkia leikata, mutta tekeehän sillä paljon muuta.

    • Olen menossa LUfthansalla Barcelonaan. Kerrotko maaliskuun varusteesi, ehkä olisivat hyvät huhti-toukokuullekin. Olen etsimässä hengittävää sateenpitävää kuoritakkia ja fleeceä. Reppu ehkä Vauden 1200 grammainen kai 30- tai 40-litrainen sadesuojineen. Minulla on Haltin 100 rgamman tuulipusero, Fjällrävenin Sipora-katkolahjehousut, toiset ohuet pitkät housut (samat edelliselläkin reissulla), Miten vyölaukku tms. Olisiko hyvä olla vielä mahd. kevyt sadeviitta kaiken yllä? Vanhat kuorihousut marmotin kai. Vaelluskengät joudun juuri hankkimana uudet. Haltin olivat/ovat hyvät (liian kuluneet, eivät kestä enää noin pitkää matkaa), mutta nyt olen etsinyt enkä ole oikein keksinyt, mikä olsi hyvä – kohta jo kiire päästä uusillä kävelemään.

      kOKEILIN Hanwag Tatra Lady Wide GTX – painavat yli kilon. JOtakin Lowan kenkää kokeilin, mutta leveäkin hieman kapea kärjestä? kevyt taipuisampi kuin edellinen. Muita edes jalkaanmahtuvia en Lahdesta löytänytkään. Mikä olisi hyvä mielestäsi.?
      Maaliscaminon paitavaihtoehdot?
      Hyvää ystävänpäivää
      pappilanmummo@gmail.com

  3. Hei Pappilanmummo (ja myöhästynyttä ystävänpäivää)!

    Minulla on myös kenkäongelma. Meindl Borneo on ollut minulle paras kenkä, mutta nyt kun minulla on erikoispohjalliset (pohjekipujen takia), jalkani eivät eivät kertakaikkiaan mahdu enää kenkiin. Kalvottomia kenkiä voi ”laajentaa” hieman rasvailemalla kenkiä säännöllisesti tai viemällä ne suutarille venytettäväksi, mutta nämäkään konstit eivät auta enää.

    Koska leveitä, mukavia nahkaisia vaelluskenkiä on vaikea löytää, pitäisikö tyytyä kevyempiin kenkiin? Minä olen ollut huomaavinani, että kun 2000-luvun alussa moni kulki nahkaisissa vaelluskengissä (kuten Meindl, Hanwag tai Lowa), nykyään caminolla monelle tuntuu riittävän kevyempi kenkä. Ne maksavat ja kestävät vähemmät (olen heittänyt jo yhdet Haglöfsin ”vaelluskengät” pois), mutta myös painavat vähemmän ja sopeutuvat jalkaan nopeammin. Toisaalta sain Haglöfs-caminolla jalkapohjaani plantaarifaskiitti-tulehduksen, mitä ei koskaan ole tapahtunut Meindl-caminoilla. Jatketaan hyvien kenkien etsintää!

    Säätilat:
    Olen ollut caminolla siis maaliskuussa 2007 ja 2013. Maalikuussa 2007 Suomessa oli lämpimät teepaitakelit, joten varustauduimme liian kevyesti. Leonissa oli maaliskuun lopulla yöllä – 6 astetta ja kun majapaikoissa ei ole välttämättä ole lämmitystä, tulivat albergueiden huovat hyvään käyttöön muutamana ensimmäisenä yönä. Sitten aurinko ja kevät tulivat – Santiagossa oli jo yli + 20 astetta. Kertaakaan ei tainnut sataa. Viime vuonna pääsiäisen ympärillä taas satoi jokaisena päivänä, joskus vain vähän, joskus kuuroja, joskus tasaista tihuutusta. Minulla oli Patagonian sateen- ja tuulenpitävä hupullinen takki, Haglöfsin kuorihuosut ja leveälierinen hattu (samantapaiset kuin joulukuun varustelistassakin).

    Sadeviitta:
    Otatko takkia vai vain tuulipuseron? Jos haluaa käyttää viittaa (takin tilalla tai lisäksi), hyvä viitta voisi olla esimerkiksi tämä Varustelekan tuote: http://www.varusteleka.fi/fi/product/mil-tec-jenkkimallin-sadeviitta-ripstop-nailon/15340
    Jos käyttää sateenpitävää takkia ja rinkassa on sadesuojus, sadeviitta voi olla turha. Tuokin viitta painaa yli puoli kiloa. Kevyitä ohutmuovisia hätävaraviittojahan saa caminon kaupoistakin.

    Vyölaukusta:
    Minulla on rinkan lantiovyössä ”irtotasku”, johon mahtuu päivän kartta taiteltuna, rahaa, kamera, sauvojen asfalttitassut, pikkupussissa merisuolaa, pähkinöitä jne.
    Oletko käynyt Kaarinan camino-sivulla, hän kertoo Retki Trek Light -juomavyöstä (vyölaukusta), jossa kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla:
    http://vaellusmietteet.blogspot.fi/p/varustelista.html
    Jokin pienempi kantovälinehän on hyvä olla mukana, kuten muistat. Illalla kun lähtee kylille, voi olla kiva, että saa laittaa passinsa, rahansa, matkapäiväkirjansa johonkin muuhun kuin muovikassiin.

    Vaatteista vielä:
    Samantapaisesti kuin joulukuun caminollakin. Kuoritakin alla fleece. Alimpana kerroksena mukana oli mustia bambupaitoja eri hihanpituuksialla (olen ostellut näitä mm Sokokselta). Lämpöä toivat tarvittaessa Ruskovillan ohut lämmin pitkähihainen merinovilla-silkkipaita sekä pitkikset. Teknisistä (alus)vaatteista olen aika lailla siirtynyt luonnonkuituihin.
    Kaulassa minulla oli merivillainen puffi, sillä sai hyvin säädeltyä lämpötilaa. Kaikki sukat Falken vaellussukkia. Halvat sormikkaat olisi kannattanut korvata sateenkestävillä.
    Iltavaatteet tästä puuttuvat: suorat silkkihousut (alle merinovillapitkikset), iso silkkihuivi (UFFalta), kevyt paitapusero (jätin Espanjaan), mustat erilaiset paitani kävivät hyvin näiden iltavaatteiden kanssa.

    Buen Camino!

      • Hieno reppuselvitys. Täytyy lukea oikein ajan kanssa!

        Oikein tiesit: hoidin vaatteita myös tuulettelemalla. Kuten muistat, monessa paikassa on pesukoneen lisäksi kuivausrumpu. Talvireissuilla on ollut niin vähän porukkaa, että olen saanut pikkupyykeille kuivaustilaa pattereilta. S-koukku, vähän muovinarua ja hakaneulat, niillä on tarvittaessa viritelty kuivaussysteemit.

  4. Aina muilta saa tipsejä. Pappilanmummon camino-blogista sain aikanaan vinkin, että helposti saatavilla kannattaa olla pieni wettex-liina, jolla voi pyyhkäistä istumapaikan tai vaikka omat lahkeensa siistiksi. 🙂

  5. Hei, talvicaminoilla olen käyttänyt kuorihousuja joka päivä päällyshousuina. Alle säästä riippuen erilaisia kerroksia.

  6. Hei Pappilanmummo, vastaan vähän aiheen sivusta: minulla on ollut jalkahoitajalta saatuja tuotenäytteitä jalkoja varten, erilaisia rentouttavia / virkistäviä jalkakylpyjä jne. Jalkakyllpyihin paikalliset ovat näyttäneet laittavan aineksia keittiönkaapista: reilusti merisuolaa ja öljyä!

    Voi myös harkita, että ottaa mukaan sählypallon. Nehän eivät paina juuri mitään. Illalla pallo lattialle ja jalkapohjia voi hieroa sen päällä. Kannattaa tietysti testata ennen lähtöä, tykkääkö pallohieronnasta.

  7. Mikä on S-koukku? Minulla on ollut mukana paracord-narua ehkä 10 metriä, mikä on liika pyykin kuivaamiseen, mutta hätävarana. Pyykkipoikia on myös tullut kanniskeltua, niitä kun ei koskaan ole liikaa kuivauspaikoilla.

    • Hei, S-koukkuja myydään rautakaupoissa ja rihkamakaupoissa. S-koukku on muovilla päällystetty kevyt metallikoukku, jolle saattaa keksiä kaikenlaista käyttöä. Pyykkipoikaongelma on jatkuva, mulla on mukana hakaneuloja, joilla ripustaa pyykit. Naruakin tarvitaan joskus!

Vastaa käyttäjälle pappilanmummo Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s