Jokaisena aamuna olen nähnyt mustarastaan. Sattumaa varmaan, mutta tuntuu mukavalta aamutervehdykseltä.
Jos kivi menee kenkään, ota se heti pois! Minä en tehnyt niin. Pysähdyin kolme kertaa ja otin kaksi kertaa kengänkin jalasta, mutta siellä se pieni kivi vain hiersi jossain sukan saumassa puolen tunnin verran ja rikkoi nahan nilkasta. Sattui sitten aika pahasti, joten laitoin nirhamaan compeed-rakkolaastarin. Heti helpotti ja eipä ollut se laastari turhaan mukana.
En kanna rinkassani kovin suuria lääkemääriä, sillä apteekkeja on kaikissa vähänkään isommissa kylissä. Esimerkiksi 150 asukkaan Villares de Órbigossa on oma apteekki! Luulen, että se tulee suurimmaksi osaksi toimeen lääkitsemällä vaivaisia vaeltajia.
Olen tämän yön Arzúan pikkukaupungissa, josta on vajaat 40 kilometria Santiagoon. Jos jostain syystä jatkaisin Finisterreen meren rannalle, kilometrejä olisi yhteensä jäljellä 130. Takana kilometrejä on jonkin verran yli 270.
On jo pääsiäismaanantai ja minulla on mennyt Semana Santan loppupuoli vähän ohi. Eilen olisi ollut messu seitsemältä, mutta koska ”siellä ei kuulema tapahdu mitään erikoista”, jätin kirkon väliin. Kävin A Forxa -ravintolassa syömässä äyriäis-kalakeittoa ja pariloitua lohta. Erinomainen iltaruoka yhdeksällä eurolla. Juomat, leivät ja jälkiruuat kuuluvat hintaan, kun täällä ollaan.
Sääkatsaus: aurinkoa, ukkosta, sadetta, jopa pieniä rakeita. Kannattaa varautua kaikkeen.
Muita viisauksia niille, jotka suunnittelevat caminoa:
– Pikkupyykin saa kuivemmaksi, jos sitä kiertää pyyhkeen sisällä.
– S-koukkuja mukaan. Täällä nukutaan pääasiassa kerrossängyissä ja S-koukuilla on helppo ripustaa tavaroitaan roikkumaan yläsängyn reunasta. Takki, housut ja rinkansuojus voivat jopa kuivua, kun eivät ole lattialla.
– Vaikka sataa, pitäisi muistaa juoda tarpeeksi.
– Läpinäkyvällä ilmastointiteipillä ja nippusiteillä saa paikattua monet asiat.
– Sählypallo ei paina mitään, mutta sillä voi antaa itselleen iltaisin jalkapohjahierontaa.
Talvicaminon blogi 
Huhtikuuta mennäään. Ajattelinkin jo, että sinun pitäisi varmaankin olla jo lähellä Santiagoa, kun ajattelit sinne pääsiäisen aikaan saapua. Jännityksellä odotan, minä päivänä olet päämäärässäsi. Tai koska camino loppuu.
Moro Anitta, caminon vaeltajilla on oma FB-ryhmä ja siellä joku kirjoitti viksusti, että camino alkaa silloin, kun sinne päättää lähteä. Kävely on van osa caminoa.
Minäkin olen miettinyt, kun olen tänne tullut aina uudestaan ja uudestaan, että miten tämä loppuu. Kuljen aina samaa camino frances -reittiä, pysähtelen eri paikoissa, koska jokainen kylä ja majapaikka on erilainen. Ja ainahan täällä on eri ihmiset. Eilen aurinkopäivänä tuli puhuttua ja käveltyä osan matkaa saksalaisten, korealaisen, kiinalaisten, brittien, usalaisten, espanjalaisten ja yhden katalonialaisen kanssa. Tänään oli niukempaa, kun tuota vettä tuli välillä niin, ettei tullut paljon pysähdeltyä eikä ketään odoteltua.